Taiteellista lahjakkuutta Inkerinmaalta

Sukututkimusta voi tehdä näinkin. Minulla on ollut jonkin aikaa iltalukemisena Sinikka Kallio-Visapään (myöhemmin Nevanlinna) romaani Kolme vuorokautta, joka ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1948. Lueskelen sitä uteliaalla asenteella; ehkä tutkiskellen enemmän kirjailijan persoonaa kuin kaunokirjallista tyyliä, vaikka romaani onkin rakenteeltaan erikoinen, ja edustaa sodanjälkeistä modernismia. Uteliaisuuteni liittyy siihen, että runoilijana, kirjailijana ja kääntäjänä tunnetulla Kallio-Visapäällä ja minulla on yhteinen esi-isä 1800-luvun alun Inkerinmaalla.

Sinikka Kallio-Visapään teos vuodelta 1948

Sinikka Kallio-Visapää oli äitinsä puolelta Terijoen Kuokkalan ja Inkerinmaan Revonnenän kylän Tarhovkan seudulla vaikuttaneita Veijalaisia, joista olen kirjoittanut aiemminkin blogissani. Samaa sukua oli myös kivennapalainen runoilija Ilmari Pimiä, joka muistelmateoksessaan Jäivät seudut rakkahimmat (WSOY 1980) on kertonut vierailuistaan Tarhovkassa äitinsä sukulaisten luona. Veijalaisista Pimiä kertoo näin:

Äitini suvussa on ilmennyt runsaasti taiteellista lahjakkuutta. Kaksi enoani piirsi onnistuneita muotokuvia, ja kaikki äidinpuoleiset serkut, samoin kuin koko sisarusparvenikin, ovat olleet musikaalisia ja laulaneet paljon, toiset valiokuoroissakin. Kolme serkuistani ja kaksi sisaristani sepitteli runoja, ja yksi serkuistani, Anna-Maria Heiskanen, sai julkisuuteen uskonnollisaiheisen runokirjan Kaksi helmeä. Kirjailijana tunnettu Sinikka Kallio-Nevanlinna on serkkuni tytär.

Olen tutkinut Kansalliskirjaston sanomalehtiarkiston kautta Sinikka Kallio-Visapään äitiä, Hilda Maria Aleksanterintytär Kalliota, o.s. Veijalaista, josta minulla on omassa arkistossani yksi Viipurissa otettu valokuva. Selvisi, että hän valmistui ylioppilaaksi Lappeenrannan yhteiskoulusta aikana, jolloin harva nainen vielä oli ylioppilas. Hän oli erityisen lahjakas kielissä ja suoritti yliopistossa ainakin latinan, saksan, ranskan ja venäjän kielen opintoja. Näitä kieliä hän myös opetti kouluissa. 1910-luvulla hän lähti saksan ja ranskan kielten opettajaksi Pietarin suomalaiseen yhteiskouluun, joka oli perustettu Inkerin Pyhän Marian seurakunnan yhteyteen vuonna 1905. 

Hilda Maria Aleksanterintytär Kallio, o.s. Veijalainen (1890-1929)

Hilda oli itsekin syntynyt Tarhovkassa, Revonnenässä, Inkerinmaalla vuonna 1890. Hänen vanhempansa olivat Aleksanteri Kaapronpoika Veijalainen ja Maria o.s. Laihinen, jotka toimivat maanviljelijöinä Tarhovkan ja Revonnenän välisellä seudulla. He olivat kirjoilla Kivennavan (myöhemmin Terijoen) Kuokkalassa, mutta käytännössä asuivat Rajajoen toisella puolen Inkerinmaalla. Ilmari Pimiä on kuvannut muistelmissaan Hildan isää, Saska-enoa, jonka maatilalta kuljetettiin vihanneksia ja maitoa myytäväksi Pietarin toreille. Myös Lahta-nimisellä paikkakunnalla Siestarjoen ja Pietarin välillä syntynyt Masha-täti eli Maria mainitaan Pimiän muistelmissa naisena, jonka luona Tarhovkassa oli sukulaislapsille aina monia venäläisiä herkkuja tarjolla. Venäläiseen tapaan Veijalaisilla oli erikseen kutsumanimet ja ristimänimet. 

Jossakin vaiheessa Hilda Veijalainen oli tutustunut Kaiku Kallioon, joka toimi kirkkoherran apulaisena Inkerinmaalla Tyrön seurakunnassa. Kaiku Kallio toimitti myös suomen- ja ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Kronstadtin Pyhän Nikolain kirkossa vuosina 1913-1914. Kalliot palasivat Suomen puolelle ja asuivat mm. Raumalla, Lammilla ja Lappeenrannassa. Vuonna 1918 Kaiku Kallio piti Länsi-Suomessa luentosarjaa Inkerinmaasta, kertoen omista kokemuksistaan siellä sekä Inkerinmaan luonnosta, historiasta ja rakennustyyleistä. Kaiku ja Hilda Kallion perheeseen syntyi kaksi lasta, Sinikka 1917 Raumalla ja Tapani 1922 Lammilla. 

Hilda Kalliota kuvataan vuoden 1929 muistokirjoituksessa musikaalisena naisena, joka oli taitava laulaja ja lausuja. Musiikki mainitaan myös Sinikka Kallio-Visapään harrastuksena Kuka kukin on -kirjassa vuodelta 1954. Musiikki nousee esiin myös lukemassani romaanissa, jonka yksi päähenkilöistä on pianisti. Hilda Kallio kuoli vuonna 1929 vain 38-vuotiaana. Tuolloin Sinikka Kallio-Visapää oli vasta 12-vuotias. Hilda Kallio on haudattu Lappeenrannan Ristikankaan hautausmaalle.

Kommentit