Terijoki, "iloisten ukkojen kylä"

Tammi-helmikuun vaihteessa kävin Zelenogorskissa eli Terijoella, joka on kiehtonut minua paikkana kovasti. Eipä ihme, koska sitä ympäröivät kertomukset ajalta ennen sotia ovat suorastaan sadunhohtoisia.

Tarinoissa toistuvat ihanat aurinkoiset kesät valtavilla hiekkarannoilla, alueen upea luonto, eriskummallinen ja kansainvälinen asujaimisto, arkkitehtuurisesti mielenkiintoiset rakennukset, kirjailijoiden ja taiteilijoiden yhteisö, kuvataiteilija Ilja Repin joka asui Kuokkalan kylässä ja meren selkää huuhtovat Kronstadtin valonheittäjät... Mitä kaikkea pieneen merenrantapaikkakuntaan voikaan liittyä, ja miten runolliselta se onkaan saatu kuulostamaan!

Ehkä voin syyttää mielikuvitustani, mutta vierailuni Terijoella ja Kuokkalassa sai minut ymmärtämään niitä satumaisia kuvauksia, joita Terijoesta on kirjoitettu. Vaikka oli helmikuu ja sääkään ei Terijoen-päivänä ollut paras mahdollinen, saatoin hyvin kuvitella mielessäni kauas kaartuvaa rantaviivaa katsoessani, millaista elämä Terijoen lahdelmassa ennen sotia on ollut. Moni hieno rakennus on jo kauan sitten sortunut maan tasalle sodan myötä tai raivattu uuden tieltä pois, mutta tiettyä mystiikkaa tuon paikkakunnan ympärille edelleen kietoutuu.

Yksi kotiarkistoni hienoimpia aarteita on tämä matkailuesite vuoden 1937 Kannakselta. Siinä Terijoki lähiseutuineen avautuu juuri niin taivaallisena paikkana kuin muissakin lukemissani kuvauksissa.


Kannas kutsuu!



Terijoki ympäristöineen on Suomen mannermaisin seutu: sillä on korkean ja ylellisen kulttuurin romanttinen hohde ja hienostuneisuus; kuitenkin elämä on uskomattoman halpaa: nuoruus uudistuu alati luonnossa ja ihmisissä. Täällä on idän ajaton lumoava tunnelma yhtyneenä lännen sivistyksen suomiin mukavuuksiin.
Terijoen Merikylpylä. Suositellaan erikoisesti toipuvia potilaita ja virkistystä tarvitsevia henkilöitä varten. Sen aurinkoinen ranta on verraton terveyden lähde heikoille lapsille.



Vaihteen vuoksi voi jalan, polkupyörällä, hevosella, henkilö- tai linja-autolla päästä Kannaksen hyviä teitä monille muistorikkaille paikoille.  
Rannasta näkyy Kronstadt ja keinotekoiset patterisaaret sekä Siestarjoen kasino Venäjän puolelta. 
Terijoella on Suomen kaunein ortodoksinen kirkko, sitäpaitsi luterilainen ja katolinen kirkko sekä muhamettilaisten moskeija. 
Loistohuviloista avaroine puutarhoineen mainittakoon Kellomäen Harppulinna, Rajalinna, Suomen ehkä hienoin upseerikerho ja Ilja Repinin huvila taideteoksineen.  
Sisä-Suomessa ollaan usein levottomia itäisestä naapurista. Me emme ole: me tunnemme hänet emmekä pelkää. Mutta me tiedämme myös tehtävämme: me täällä, Sinä tuolla. Siksi olemme yksimielisempiä kuin sisämaalaiset, siksi todella "rajalla on rauhallista".



Terijoen alueelle on ennenkin mahtunut yht'aikaa yli 100,000 ihmistä.  
Kolmekymmentä kilometriä ihanaa hiekkarantaa. 
Pohjoistuulilta suojatut matalat rannat, pohjattoman syvä pehmeä hiekka, lauha Suomenlahden vesi.



Kannattaa ostaa vakituinen kesäasunto täältä, kuten lukemattomat ovat tehneet, ja tulla aikanaan vanhuuden lepoon tänne ikuisen ilon ja nuoruuden keskelle. 60-vuotiaatkin ovat täällä nuorukaisia. "Iloisten ukkojen kylä." 
Vakituisesti 4 lääkäriä, 2 hammaslääkäriä, eläinlääkäri, 3 apteekkia j.n.e. 
Useat kuuluisat henkilöt, erikoisesti kirjailijat ja taiteilijat ovat jatkuvasti Terijoen lumoissa; moni on hankkinut täältä oman kodinkin.


Oli miten oli: tunnustaudun Kannaksen palvojiin -  se on suvinen Eldorado, satumainen ja todellinen, aivan kuin meidän koko kesämmekin.
Tietysti Terijoki on Kannaksen kuningatar - aivan kuin Nizza on Rivieran. Ei missään ole elämä hauskempaa.  
Erkki Kivijärvi
Täällä on aina "Juhla meren rannalla."


Kesälomanne ja viikonloppunne vietätte parhaiten hiljaisessa Kuokkalassa, missä elämä monissa täyshoitoloissa tulee huokeaksi! Kilometrien pituinen hiekkaranta on maksutta käytettävänänne. Siellä löytää jokainen itselleen mieluisan auringon- ja merenjumalien palvontapaikan. Siellä väsyneet hermot vahvistuvat ja elämänhalu uudistuu.


Kuokkalan Kesäkylpylä OY:n uudelta kasinolta, joka on valtamaantien varrella ja aivan meren rannalla, avautuu matkailijalle laaja näköala aavalle merelle. Kasinon tuuhean puiston itäisessä päässä on kalustettu huvila matkailijain yöpymistä varten. Soittoa, konsertteja, tanssia, y.m. huvitilaisuuksia. Anniskeluoikeudet ja ruokatarjoilu. I lk. ravintola. Tanssilattia parketista. Salissa tilaa noin 300 hengelle. Suurillakin matkaseurueilla on tilaisuus lounastaa Kasinon ravintolassa. Huvimatkoja suurilla linja-autoilla, sekä retkeily- ja ratsastusmatkoja järjestetään.

Suunnistajain kartta Terijoen seudulle.


'
Sukulaisia Terijoella 1930-luvun lopulla. Vasemmalta: Martta Paavolainen veljenpoikansa Mikko Pekka Paavolaisen kanssa, Ilta Pimiä ja isoäitini Kerttu Häyrynen. 

Kommentit

  1. Kiitos hienon esitteen jaosta! Äitini (s. 1910) kertoi, miten oli aikoinaan useampaan kertaan Terijoen hiekoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä. Tämä oli sellainen esite, jota kelpasi esitellä!

      Poista
  2. Pari kertaa olen päässyt hengittämään Terijoen ilmaa. Ensimmäisellä kerralla olin silloisessa Leningradissa kielikurssilla. Sieltä käsin teimme retken Terijoelle Ilja Repinin museoon. Toisella kerralla olimme menossa työmatkalle Leningradiin rantatietä pitkin. Pidimme pienen levähdystauon Terijoen rivieralla. Vaaleaa hiekkaa silmin kantamattomiin ja kikkuraiset vanhat männyt rantatöyräällä ovat jääneet mieleeni.

    Joskus olen Google Mapsin kautta yrittänyt katsoa rantanäkymiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kova into päästä katsomaan Terijoen rantoja kesällä. Yritän taas tavoittaa sen tunnelman, josta olen lukenut.

      Poista

Lähetä kommentti