Itä-Karjalan kuvia, osa I

Olen nyt käyttänyt paljon aikaa isoisäni vuosina 1941-1942 ottamien Itä-Karjalan valokuvien läpikäymiseen ja skannaamiseen. Kuvia on yhteensä noin parisataa, ja ne on otettu Suomen miehitettyä Aunuksen, Syvärin ja Äänislinnan alueen.


Olen todella inspiroitunut näistä kuvista, joita hän on ottanut kiertäessään moottoripyörällä ympäri Itä-Karjalaa. Kuvat ovat tuskin puolikkaan postikortin kokoisia, mutta kun ne skannaa hyvällä laadulla, niistä huokuu aivan uskomaton tunnelma!

Jotkut kuvista ovat kuin kansatieteellisiä tutkielmia karjalaisista ja neuvostoajan kolhoosielämästä. Eräissä kuvissa on suomalaisia sotilaita, toisissa venäläisiä sotavankeja. On syrjäisiä karjalaiskyliä ja niiden lapsia, karjalaisia erämaisemia. Tulen esittelemään kuvia tässä blogissa useammassa osassa.

Yhteen kysymykseen en ole löytänyt vielä vastausta: oliko tämä valokuvaus vain isoisäni rakas harrastus vai liittyikö kuvaus johonkin sotilastehtävään. Olen yrittänyt saada selkoa asiasta lukemalla isoisäni Itä-Karjalasta kirjoittamia kirjeitä. Siellä on mainintoja valokuvista, mutta ei mitään tarkempaa tietoa, miksi ne on otettu. Poimin tähän kuvien lomaan otteita isoisäni kirjeistä.


Äidinisäni Ilmari Häyrynen Itä-Karjalassa.

25.7.41. Olemme nyt täällä "sunnuntaisella" maaperällä. Täällä käki kukkuu vielä sodan melskeiden lomassa ja mansikat ja mustikat aloittelevat kypsymistään. Itikat syövät niin helskutisti. Maisemat ovat hivelevän kauniita - asunnoissa ryssän tuoksu ja siivoton sekamelska. Piakkoin jatkamme taas matkaa. 
8.8.41. Olemme liikkuneet karjalaiskylissä, jotka ennen ovat kuuluneet toiseen maailmanpiiriin. Aika mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Eräs akka tolkutti minun olevan "karjalaisen näköinen". Väestön puheista on hieman vaikeata saada selvää. 
11.8.41. Olen saanut otettua aika mielenkiintoisia valokuvia täältä. Eri asia on sitten missä ja miten saan ne valmistetuksi. - - - Olen pari kertaa käynyt kalastelemassa ja saanut yhteensä 4 haukea Karjalan joista puu-uistimellani. Asumme muuten teltoissa. Naama on usein hyvin nokinen, mutta pesuakin harrastamme usein puseroa myöten. - - - Olen saanut maistaa aito karjalaisia piirakoita ja lasin maitoa. Maito on harvinaista meillä nykyisin.  

Kolatselkä valtauksen jälkeen; ensimmäinen Aunuksen karjalainen kylä, jonka silmämme näkivät.
Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.

Nousevaa polvea Kuujärven Aqven kylässä. Keskellä (huivi päässä) kylän entinen opettajatar.
Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.
Piirakoita ja piirakan paistajia (Niiniselkä). Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen


Perhe aterialla. Yhteiset ruokakulhot, puulusikat, "viisipiikkinen" haarukka.
Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.

Viljan puhdistus käynnissä. Kuujärvi. Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.

16 vuotias, ulkoasultaan "pikkuvanha" aunukselaistyttö, joka etsi äitiänsä - ja löysi. Pikku tyttöjen ja miks' ei poikienkin puvut olivat niin aikuisten mallin mukaan tehdyt, että oli ensinäkemältä vaikea päätellä niiden kantajien ikää.
Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.

Kolme apostolia Karjalan korvessa. Kuva ja teksti: Ilmari Häyrynen.

Kommentit

  1. Hieno avaus. Odotan toki lisää. Mistä päin esipolvesi on kotoisin?

    VastaaPoista
  2. Kivennavalla on asunut suurin osa äidin puolen sukua vuosisatojen ajan. Ilmari Häyrysen isä muutti Kivennavalle metsänvartijaksi kolmekymmenvuotiaana Juvalta.

    VastaaPoista
  3. Hienoja kuvia! Kolatselästä otetussa kuvassa näkyy takaapäin Citroen-auto. Olen entisöimässä vuoden 1938 Citroenia jonka armeija pakkolunasti Mikkelissä kesällä 1939. Kuvan perusteella ei tietenkään voi sanoa että se on sama auto, mutta ajatus on kutkuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autoista en niin paljon tiedä, mutta jatko-osissa on tulossa on lisää kuvia autoista, ehkäpä Citroenista myös!

      Poista
  4. Arvokkaita kuvia. Hyvä etteivät ole kadonneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, on säilytetty ja arvostettu. Kuten edelleen. :)

      Poista

Lähetä kommentti