Karjalatalon joulumarkkinat

Karjalatalolla Helsingin Käpylässä oli eilen Karjalaiset joulumarkkinat. Kävin paikalla pikaisesti tekemässä joitakin lahjaostoksia ja tutustumassa uuteen SieMie-puotiin. Se on Karjalan liiton lokakuussa avattu kauppa, josta voi ostaa Karjalaan liittyviä kirjoja, lahjatavaroita, asusteita ja jopa kansallispukuja.

Joulumarkkinoilla oli salin täydeltä myyjiä. Etupäässä myytävät tuotteet koostuivat erilaisista käsitöistä, neulotuista sukista, lapasista, tossuista, kirjotuista käspaikoista, leivonnaisista, ikoneista ja erilaisista askarteluista. Jonkin verran oli myynnissä myös kirjoja.


Karjalan Liiton kotipesä, Karjalatalo, rakennettiin karjalaisten yhteisillä talkoilla ja se valmistui Käpylään vuonna 1974. Talon monet eri salit on nimetty karjalaisten pitäjien mukaan. Talossa on muun muassa ekumeeninen kappeli, jossa voidaan viettää esimerkiksi ristiäisiä. Talossa toimii myös Karjalan Liiton kirjasto, jossa voi tutustua luovutetun alueen pitäjien ja sukujen historiaa käsitteleviin kirjoihin. Kirjoja ei voi lainata, mutta niitä voi tutkia paikan päällä.

Karjalatalon sisäänkäynnin vierustalla on vuodesta 2015 seisonut kuvataiteilija Juhani Honkasen veistämä evakkoäidin patsas. Sen jalustaan on kaiverrettu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen sanat: "Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä."


Kaiverrusta kohtasi tänä vuonna hieman erikoinen episodi. Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen oli helmikuussa päättänyt peittää vanhan kaiverruksen ja korvata sen messinkilaatalla, jossa oli säe Kantelettaresta: "Muinaiset ajat paremmat, pois otti minun poloisen, kauas kantoi Karjalasta, näille ouoille oville, veräjille vierahille."

Selityksenä muutokselle oli kaiverruksen huono kunto ja luettavuus. Laatta kuitenkin melko pian poistettiin, koska kuvataiteilijan kanssa asiasta ei ollut lainkaan neuvoteltu. Taiteilija itse ei käsittänyt kaiverruksen piilottamista.

Täytyy sanoa, että olen tyytyväinen. Vaikka Kantelettaren säkeitä arvostaisikin, niin alkuperäinen kaiverrus sopii patsaan teemaan ja tyyliin paljon paremmin. Enkä oikein osaa nähdä kaiverrusta erityisen huonokuntoisena tai huonosti luettavanakaan. Kaikkiaan hämmentävä episodi.

Itse patsas koskettaa varmasti jokaista, joka on kuullut tarinoita naisten ja lasten evakkomatkoista. Sitä katsellessa tulevat mieleen Evakon laulun sanat:

Kommentit